Ovulaatio

Kuukautisten jälkeen aivolisäkkeessä muodostuu FSH-hormonia (follikkelia stimuloiva hormoni). Hormoni vaikuttaa munasarjoihin ja kypsyttää munarakkulan sisällä olevan munasolun.

Munasolun kypsyessä munasarjoissa alkaa muodostua lisää estrogeenia. Tämä hormoni muuttaa kohdunkaulan limaa. Lima ohenee niin, että siittiöt pääsevät helpommin kulkemaan sen lävitse ja säilyvät hengissä. Korkea estrogeenitaso vaikuttaa myös aivolisäkkeeseen, joka LH-hormonin (luteinisoiva hormoni) avulla viestittää munasarjoille, että munasolun on aika irrota.

Kun munarakkula eli follikkeli hajoaa, munasolu irtoaa. Munarakkula muuttuu munasarjassa pieneksi keltarauhaseksi. Keltarauhanen valmistaa hormoneja. Tärkein hormoni on keltarauhashormoni (progesteroni), joka saa kohdun limakalvon vahvistumaan ja valmistautumaan hedelmöittyneen munasolun vastaanottamiseen.

Milloin ovulaatio tapahtuu?

Aika ovulaatiosta kuukautisten alkuun on tavallisesti noin 14 päivää. Koska kuukautiskierron pituus voi kuitenkin vaihdella 25 päivästä 32 päivään, aika kuukautiskierron alusta ovulaatioon voi vaihdella paljonkin. Jos kuukautiskierto on säännöllinen ja kestää 25 päivää, ovulaatio tapahtuu suunnilleen 11 päivää kuukautisten alkamisesta. Jos kuukautiskierto on 30 päivää, ovulaatio tapahtuu vasta 16. päivän kohdalla.

Mistä ovulaation ajankohdan tietää?

Osa naisista havaitsee ovulaation alavatsassa tuntuvasta kivusta ja joskus vähäisestä vuodosta. Nämä oireet ovat kuitenkin epävarmoja. Jos kuukautiset ovat epäsäännölliset, ovulaation havaitseminen voi olla vaikeaa.

Jos ovulaation ajankohdan haluaa tietää tarkalleen tai jos kuukautiset ovat epäsäännölliset, ovulaation ajankohtaa ei voi laskea. Silloin voidaan käyttää esimerkiksi ovulaatiotestiä. Testi ilmoittaa, sisältääkö virtsa LH-hormonia, mikä on merkki siitä, että ovulaatio on lähellä.

 

Lähde: www.1177.se, tietojen oikeellisuus tarkistettu RFSU-klinikalla